Näin on marjat: Puolukka oli vanhan kansan salaatti

Julkaistu: 12.09.2017

 

Puolukka on kasvaa koko Suomessa etenkin valoisissa ja kuivissa kangasmetsissä. Se on satoisin luonnonmarjamme. Puolukka kukkii mustikkaa myöhemmin ja sen vuoksi sen sato on yleensä varmempi, koska säät ovat vakaammat ja hyönteiselämä on runsaampaa. Puolukka on ainavihanta varpukasvi ja sen juurakko saattaa saavuttaa kahdenkymmenen vuoden iän.

Puolukkaa on syrjitty ja moitittu makunsa vaatimattomuuden ja esimerkiksi mustaherukkaan verrattuna vähäisen C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi. Punainen marjamme on kuitenkin monelta muulta osaltaan varsinainen antioksidanttipitoinen supermarja. On esitetty spekulaatioita, että suomalaiset eivät olisi pärjänneet pohjoisessa ilmastossa ilman puolukkaa. Sitä säilöttiin entisaikoihin isoihin saaveihin survokseksi ja syötiin lähes aterian kuin aterian lisukkeena. Puolukka sisältää paljon sitruunahappoa ja sen vuoksi se säilyy hyvin omassa mehussaan. Varsinkin pimeinä talvikuukausina, kun tuoreruoasta saattoi vain haaveilla, saattoi puolukka olla ainoa C-vitamiinin lähde.

 

Puolukka on terveysruokaa!

Salaatin lisäksi puolukka oli entisaikaan rohto. Sitä käytettiin naisten virtsatievaivoihin, vilustumiseen  ja kuumetauteihin karpalon ohella ja puolukan lehdistä on haudutettu teetä, jota on käytetty sekä sisäisesti ja ulkoisesti. Kaikkien puolukan hyvien vaikutuksen syitä ei ole vielä tutkittu, mutta jostain syystä puolukka auttaa moneen: se on muunmuassa hyväksi virtsateille, auttaa ylläpitämään terveellistä normaalipainoa ja puolukan sisltämien polyfenolien on useissa tutkimuksissa todettu ehkäisevän haitallisten bakteerien kasvua. Puolukan polyfenoleiden on myös todettu alentavan verenpainetta ja nostavan hyvälaatuista HDL-kolesterolia.Hapokas marja näyttäisi ehkäisevän bakteerien kiinnittymistä suun limakalvoihin. Puolukan fenolit ja ellagihappo tekevät hyvää suoliston bakteerikannalle ja auttavat parantamaan vastustuskykyä. Vaikka kliinistä näyttöä kaikista puolukkaan liitetyistä terveysvaikutuksista ei olekaan, voidaan olla yhtä mieltä siitä, että marja on terveellinen.

Siinä missä C-vitamiini säikkyy käsittelyä, fenoliyhdisteet eivät häviä pakastamista ja keittämistä. Mikäli puolukan punainen väri säilyy, ne ovat marjassa tallella.

Mikäli puolukka ei maistu sellaisenaan, sitä voi nauttia esimerkiksi omenan tai kesäkurpitsan kanssa. Puolukka sopii nautittavaksi rasvaisten ruokien kanssa, koska puolukka näyttää hillitsevän rasvaisen ruoan haittapuolia. Puolukka on myös erinomainen smoothieihin tuomaan hapokkuutta makeampien hedelmien tai marjojen rinnalle.

 

Puolukka sisältää (100g) (Lähde: Fineli):

Energiaa (laskennallinen) 205 kJ / 49 kcal

– rasvaa (0,7 g)
– proteiinia (0,5 g)
– Hiilihydraatteja (8,9 g)
– kuitua (2,6 g)

– folaattia (19,6 µg)
– C-vitamiinia (10,7 mg)
– karotenoideja (31,3 µg)
– E-vitamiinia (1,5 mg)

– kalsiumia (22 mg)
– rautaa (0,4 mg)
– jodidia (1,0 µg)
– kaliumia (80,0 mg)
– fosforia (17,0 mg)

– tryptofaania (8,0 mg)

 

Puolukka-proteiinipirtelö

0,5 dl puolukoita (jäisiä tai tuoreita)
puolikas banaani
1 dl maitoa tai kasvimaitoa
1 rkl heraproteiinia
2-3 rkl jäätelöä tai luonnonjogurttia
ripaus kardemummaa tai vaniljajauhetta
hunajaa maun mukaan

Surauta ainekset tehosekoittimessa.

 

 

Oletko puolukkafani? Kerro meille alla olevan lomakkeen kautta. Viestit julkaistaan tarkastuksen jälkeen. Sinunapteekki blogin kommentoijien ja keskustelijoiden kesken arvotaan kuukausittain 10 € arvoinen lahjakortti, jonka voi käyttää Sinunapteekki.fi -verkkokaupassa. Lahjakorttia ei voi käyttää postikuluihin.

 

 

 

Avainsanat: , , , ,

16 Kommenttia “Näin on marjat: Puolukka oli vanhan kansan salaatti”

  1. Kukkis sanoo:

    Puolukka on omaan makuuni hieman hapan sellaisenaan syötäväksi. Poimin vähän aikaa sitten sekaisin puolukoita ja mustikoita, yhdessä menivät. Kaalilootan kanssa pitää tietysti saada perinteisesti puolukkaa!

  2. Mummi sanoo:

    Minä taas tykkään happamasta ja puolukka on suurta herkkua. Kuusamossa, jossa tällä hetkellä lomailen, puolukka on vielä paikoin raakaa. Lapsuuden herkkua oli puolukoista tehty lappa- eli vispipuuro.

  3. Liisa Linnama sanoo:

    Teen vuokaleipää, johon laitan noin desilitraa puolukoita. N esteenä leivässä käytän laktoositonta piimää. Jauhoista kelpaavat ihan kaikki. Olen tehnyt leivästä myös gluteenittomat version. Leipä on todella hyvää ja säilyvät vaikkei sisällä säilöntäaineita.

  4. Pauli Leinonen sanoo:

    Meillä on ruvettu laittamaan puolukkapuuroon makeuttajaksi sopiva pala taatelia (ei koskaan sokeria). Mielestäni erinomaista vaikkapa kookosmaidon siivittämänä.

  5. eliisa sanoo:

    Luonnosta talven vitamiinit ja hivenaineet:
    Viime talvi (syyskuu-huhtikuu) meni säännöllisen puolukan syönnin siivittämänä. Aamiaiseksi lautaselle soijajogurttia (Zero sugar) pari desiä ja lisäksi n.1dl kokonaisina pakastettuja puolukoita, jotka otan jo ed. iltana sulamaan. Tämän jälkeen kahvi ja mahdollinen leipä. Ei ollut ainoatakaan flunssaa talven aikana, vaikka samassa työhuoneessa riitti yskijöitä ja niiskuttelijoita.
    Tulevan talven puolukat on jo kerätty ja säilötty pakkaseen minigrip pusseihin.Kokonaisina pakastetut puolukat (ilman sokeria) eivät ole niin happamia kuin survotut. Kannattaa kokeilla. Vielä niitä on metsissä. Eilen poimin erän.
    Joukossa oli paljon raakoja, joten hyvin ehtii itselleen ilmaiset vitamiint hakea.

    ps. Soijajogurtin sijaan voi yhtä hyvin kokeilla viiliä, maustamatonta jogurttia tai maustettuakin. Itselläni määräävä tekijä on laktoosi-intoleranssi.

    • Kiitos resepti-ideoista! Itse survon puolukat (ilman sokeria) kannelliseen säilöntäsankoon ja pidän ulkona niliaitassa ensimmäisiin (tai toisiin tai kolmansiin) kovempiin pakkasiin asti. Sen jälkeen Vielä sekoitan kohmeisen survoksen, siirrän rasioihin ja pakastan. Jostain syystä tuo alun säävaihtelu ja pieni pakastuminen alussa vie puolukasta sen ihan pahimman happamuuden pois. Niliaitassahan säilyisi survos koko talven vaikka, mutta kovilla pakkasilla sitä on vaikea kovertaa ja kevätpuolella pintaosa kuivahtaa kannesta huolimatta ja sen vuoksi olen siirtänyt näppärämpiin rasioihin ja pakkaseen. Terveisin Ranys asiakaspalvelusta

  6. Päivi sanoo:

    Lapsuuden herkkua pohjoisessa asuessamme (ja myöhemmin etelässäkin) oli puolukkapöperö: kaurayyniä, puolukoita, maitoa, sokeria ja rusinoita. Nykyisin se on muuntautunut esim. kaura, tattari- ja spelthiutalesekoitus – puolukka – soijamaito – rusinapöperöksi. Ja hyvää on edelleen…

  7. Tarja sanoo:

    Lapsesta olen puolukkaa syönyt ja kerännyt. Suurta herkkua lapsena oli lappapuuro ja toki vieläkin. Porkkana-puolukkaraaste on myös erinomaisen hyvää.

  8. Tuula Ruuskanen sanoo:

    Tänään tein 10 litrasta puolukoita hilloa, jota syön ympäri vuoden aamupuuron päällä. Olen ehdottomasti samaa mieltä puolukan hyödystä virtsateiden hyvinvointiin. Ja jos kehossa hiivaongelmaa niin puolukka on myös hyvää siihen vaivaan. Lisään vielä tuon puolukkahillo-ohjeen: 5 l puolukkaa, 1 l vettä. Keitetään 10 min. Sen jälkeen lisätään 2 kg hienoa sokeria sekoitetaan hyvin ja kun sokeri on liuennut, purkitetaan. Sokerin lisäämisen jälkeen ei enää keitetä. Puolukat ovat juuri nyt parhaimmillaan. Tervemeno metsään!

  9. Soile Antoniou sanoo:

    Survon puolukat ilman sokeria ja säilön lasipurkkeihin. Säilyvät hyvin ilman mitään säilöntäainetta. Illlalla laitan chiansiemeniä, mantelimaitoa, auringonkukansimeniä ym siemeniä mitä kotona on ja lisään siihen reilusti puolukkasurvosta. Aamulla on sit helppo ottaa aamupala jääkaapista valmiina.
    Myös kaurapuuron päällä puolukkasurvos maistuu hyvältä.

  10. Ulla sanoo:

    Puolukkaa ja maustamatonta jugurttia tai rahkaa. Parempaa ei olekaan.
    Viime viikonloppuna sain jo viitisen litraa survottua. Jääkaapissa odottelevat.

  11. Ss sanoo:

    Puolukka (ilman sokeria tuoresurvottu tai hilloksi purkitettu) ja paistettu/savustettu/graavattu lohi ovat suosikkini.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *