Melatoniini – hyvä vai paha?

Julkaistu: 16.06.2016

 

Nukahtamis- ja univaikeudet ovat hankala vaiva, jota pyritään helpottamaan ensisijaisesti unitapojen muutoksilla. Joskus hyvä unihygienia, eli hyvä patja ja tyyny, sopiva lämpötila, oikea valaistus, rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa, kännyköiden, kofeiinin, jännityksen ja urheilun välttäminen ei riitä. Uniongelmia voivat aiehuttaa stressi, kuutamo, valoisat kesäyöt tai jokin muu asia. Silloin on mahdollista siirtyä ravintolisien tai lääkkeiden puoleen.

Melatoniini on elimistössä luontaisesti esiintyvä hormoni, ja sitä saatetaan käyttää ravintolisänä lieviin nukahtamisvaikeuksiin tai parantamaan unen laatua. Melatoniinia erittyy aivojen käpyrauhasesta. Se auttaa elimistön sisäistä kelloa pysymään ajassa. Näin se säätelee vuorokausirytmiä ja edistää unensaantia. Huipussaan sen eritys on keskiyön jälkeisinä tunteina. Vuorokausirytmin säätelyn lisäksi melatoniini vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja vaikuttaa vireystilaan.

Joskus melatoniinia ei erity normaalisti. Esimerkiksi stressi voi vaikuttaa negatiivisesti melatoniinin erittymiseen. Moni varmaan onkin huomannut, että stressaantuneena on vaikeampi saada nukuttua riittävästi, se johtuu juurikin melatoniinin huonosta erittymisestä. Myös alkoholi ja eräät lääkkeet saattavat vähentää elimistön melatoniinin tuotantoa.

 

Uninen nainen

 

Perinteisesti nukkumisvaikeuksissa on käännytty lääkärin ja lääkkellisten hoitojen puoleen. Nukahtamislääkkeissä on kuitenkin jonkin verran huonoja puolia. Ne saattavat aiheuttaa toleranssia, lääkeriippuvuutta, vieroitusoireita, muistin heikkenemistä, motoriikan häiriintymistä tai aamutokkuraisuutta. Melatoniinin sivuvaikutukset eivät ole yleensä näin rajuja. Haittavaikutuksina saattaa joillakin ihmisillä esiintyä päänsärkyä, nielutulehdusta, selkäkipua ja voimattomuutta. Jonkin verran on raportoitu “hiukan krapulaista oloa”. Lisäksi melatoniin pitkäaikainen käyttö saattaa kuihduttaa ihmisen omaa melatoniinin tuotantoa. Lyhytaikaisessa käytössä tällaista vaikutusta ei ole havaittu.

Melatoniinin on todettu auttavan nukahtamisen vaikeuteen (ns. viivästynyt unensaanti), öisiin heräilyihin ja yleiseen huonoon unen laatuun parantavasti. Väärä annostus (liian pieni tai liian suuri annos) tai ravintolisän väärään aikaan ottaminen saattaa saada aikaan hivenen tokkuraisen olon, eli sen “vähän krapulaisen” tunteen aamulla. Ihmiset ovat tässä suhteessa yksilöllisiä, oman melatoniiniannoksen suuruuden löytää parhaiten kokeilemalla aloittaen pienestä ja lisäämällä vähän kerrassaan.

Kun melatoniinia käytetään unen laadun parantamiseen tai nukahtamisen helpottamiseen, on syytä olla tarkka kellonaikojen kanssa. Melatoniini toimii yhdessä vuorokausirytmin kanssa. Ravintolisä tulisi ottaa noin tunti ennen nukkumaanmenoa, mutta kuitenkin ennen puoltayötä. Viimeinen tunti ennen nukkumista kannattaa pyhittää rauhoittumiselle ja käyttää samoja unitapoja kuin mitä suositellaan ensihoitona unettomuuteen ja huonounisuuteen: kannattaa välttää tietokoneen ja puhelimen tuijottamista, ei kannata riehua, lenkkeillä tai urheilla, raskas ruoka liian lähellä nukkumaanmenoa ei ole hyvä unikaveri ja jännityskertomukset eivät ehkä ole se paras juttu juuri, kun pitäisi nukahtaa. Rauhallinen kylpy tai suihku, rauhallinen luettava, sopiva huoneenlämpö, hyvä patja ja tyyny ja kofeiinin välttäminen saattavat olla suureksi avuksi. Melatoniini ei siis tee ihmeitä, mutta se saattaa auttaa yllättävän paljon oikein käytettynä.

 

Varpaat saattavat nukkuessa hakeutua viileämpään olotilaan.

 

Jos koet, että sinulle voisi olla apua melatoniinista, mutta olet epävarma annostuksen tai jonkin muun asian suhteen, ota yhteys lääkäriisi.

 

 

Sinunapteekin tarjoukset

 

 

 

Avainsanat: , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *